Pörrö Sahlberg

Pari tuntia puistotyöntekijänä

HelsinkiYleisten töiden lautakunta – 1. juneta 2008

Kävimme tänään lautakunnan kanssa tutustumassa Rakennusviraston puistotyöntekijöiden arkeen.

Tässä pari kuvaa Espalta kun sitä oli jo pari tuntia raivattu:

Seuraavaksi siirryimme Vanhan kirkon puistoon jonka siivousta ei vielä oltu aloitettu. Viidensadan litran jäteastia oli tyhjennetty perjantaina; nurmikot pursusivat roskaa ja penkit myös:

Kesän hittipaikka on kuitenkin Koffin puisto joka oli tämän näköinen saapuessamme:

Saimme työvaatteet ja välineet ja aloimme lautakunnan viiden jäsenen ja muutaman varan + virkamiesjohdon kanssa siivota mäkeä. Huomionpistävää oli kaljapahvien (mäyräkoirat ja kaljalaatikot), pullonkorkkien ja tupakannatsojen määrä.

Puistoja ei voida siivota koneella aran maaston takia joten ne on miestyövoimalla hoidettava. Erityisen vaikeita siivottavia ovat pullonkorkit ja tupakannatsat. Ensimmäisen suhteen Panimoliitto on isossa asemassa. Pullonkerääjät kyllä melko kiitettävästi olivat tyhjentäneet puistot panttipulloista, mutta kruunukorkit jäävät maastoon. Oluelle pitäisi saada myyntiastiaksi joko muovipullot tai sitten lasipulloihin tulisi kehittää panttimalli jossa korkit palautetaan pullon mukana.

Tupakannatsat ja nurmelle jätetyt roskat kertovat omalta osaltaan aika karusti miten ihmiset kokevat yleiset ja yhteiset alueet. En usko että monikaan käyttäytyisi näin saatuaan kutsun tuttavan puutarhabileisiin.

Puistojen siivoukseen käytetään kesäviikonloppuisin noin 60 000 euroa rahaa per viikonloppu. Isännöttömät juhlat kuten esimerkiksi vappu vievät noin 100 000 euroa. Tällä rahalla saataisiin melkoinen määrä kesäkukkaistutuksia tai lasten leikkivälineitä kaikkialle kaupunkiin - jo se että roskat vietäisiin roskiksiin tai niiden lähelle laskisi kustannuksia murto- osaan nykyisestä.

Puistojen kaatopaikottuminen jää monesti kaupungissa huomaamatta koska siivoustyöt aloitetaan normaalisti näkyvimmillä paikoilla hyvin aikaisin. Nyt tänään työjärjestystä muutettiin lautakunnan aikataulun inhimillistämiseksi ja ohikulkijoilla oli kaikilla paljon sanottavaa siitä, kuinka yllättävän hirveältä kaupunki näyttikin. En kannata siivoamatta jättämistä - niiltä osin kun Sinerbrykoffia saimme siivottua se myös paikalle valuvien ihmisten toimesta näytti pysyvän siistinä, sensijaan ylämäen puoli jonne etenimme keräsi roskanheittäjiä siihen asti kun pihteinemme ja keltaisine liiveinemme mäkeä etenimme.

Ei kommentteja »

LUOTTAMUSHENKILÖT SIIVOAVAT SINEBRYCHOFFIN PUISTOA SUNNUNTAINA 1.6

Yleisten töiden lautakunta – 31. mayta 2008

Kesäkauden alkaessa kaupunkipuistot keräävät ihmisiä nauttimaan säästä ja omista eväistä. Myös roskaaminen nousee jälleen ajankohtaiseksi aiheeksi. Illanviettojen jäljiltä viheralueet ovat yhtä tyhjien ruoka- ja juomapakkausten merta. Selvityksen mukaan sesonkina puistotyöntekijöiden työajasta yli puolet kuluu roskien siivoamiseen, jolloin muut työt jäävät vähemmälle.

Yleisten töiden lautakunta lähtee sunnuntaina 1.6.2008 tutustumaan kaupungin roskatilanteeseen Sinebrychoffin puistoon, josta on muodostunut suosittu piknik-kohde. Vierailulla lautakunta haluaa omin silmin todeta roskien määrän ja auttaa puistotyöntekijöitä siistimisurakassa. Tempauksella haetaan myös virikkeitä vuoden 2009 talousarvioon.

Poikkeuksellisesti rakennusvirasto aloittaa Sinebrychoffin puiston siivoamisen sunnuntaina vasta klo 9.30, jotta lautakunta näkee todellisen lähtötilanteen työn kannalta. Normaalisti työ aloitetaan klo 7.00.

Aikataulu:

-    Sunnuntaiaamuna klo 9.00 kokoonnutaan Runebergin patsaalla, Esplanadinpuistossa. Sieltä siirrytään jalkaisin piiripuutarhuri Sampo Sainion johdolla kohti Sinebrychoffin puistoa.
-    Puiston siistimisen jälkeen klo 10.00 lautakunnan talkooväelle tarjoillaan brunssi kahvila Fannyssa, joka sijaitsee Sinebrychoffin puiston Bulevardin puoleisessa kulmauksessa. Brunssilla lautakunnan jäsenet jakavat kokemuksiaan ja pohtivat yhdessä keinoja roskaamisen vähentämiseksi.

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita sekä seuraamaan miten siivoustyö Sinebrychoffin puistossa etenee että brunssille työn päätyttyä.

Rakennusviraston edustajina paikalla ovat katu- ja puisto-osastolta Raimo K Saarinen sekä HKR-Ympäristötuotannosta Pekka Markkula ja Sampo Sainio.

Lisätietoja:
Osastopäällikkö Raimo K Saarinen, Katu- ja puisto-osasto, (09) 310 38804
Toimistopäällikkö Pekka Markkula, HKR-Ympäristötuotanto, (09) 310 39816
Vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio, HKR-Ympäristötuotanto, (09) 310 39014

Ei kommentteja »

Tutustumisretki tuleviin Helsingin maihin Sipoossa

Yleisten töiden lautakunta – 22. mayta 2008

ävimme tänään Yleisten töiden lautakunnan kanssa tutustumassa tuleviin Helsingin maihin Sipoon alueella. Vaikka olinkin kriittinen siitä, miten päätöstä on eteenpäin ajettu mm. heittämällä se valtuuston pöydälle samana päivänä käsittelyyn, on itse metropolin kehittämisellä paljon perusteita.

Konkreettinen ero kaupunkien alueenkäytössä alkaa jo heti rajalla. On oikeasti hämmästyttävää miten kaupunkimainen rakentaminen muuttuu suht koht hetkessä täyteen maaseutumaisemaan. Vaikka karttojakin olen lukenut ja Sipoonkorvessa samoillut oli alueisiin tutustuminen todella opettavaista. Lounastimme Husössä ratsastuskeskuksessa. Minisian nimi oli - erehdyttyäni tässä päivän mittaan useita kertoja - ilmeisesti Tyyne ;)

Kävimme katselemassa kaikenkaikkeaan kymmenen eri kohtaa. Selostukset alueista olivat osin yllättäviä, kuten esimerkiksi tieto siitä, että liitosalueella vain 12 km on kunnan omistuksessa ja ylläpidolla, 15 km tiehoitokunnilla ja loput ovat valtiolla. Osa teistä oli järkyttävässä kunnossa ja yleisten alueiden hoidon kannalta sieltä varmasti tulee infran osalta lankeamaan melkoisia kustannuksia.

Kävimme myös katsastamassa kaksi alueen leikkipuistoa joista kumpikaan ei täytä EU:n turvanormeja. Toista vaivaavat kuulema heinikosta alueelle ryömivät käärmeetkin, toinen taas oli osin umpeenkasvanut aitojensa reunoilta.

Karhusaaren puolella oli senverran hulppeita jopa kolmikerroksisia linnoja jotka koollaan mykistivät - luulenpa että meidän pieni 9 asunnon taloyhtiömme jää kokovertailussa kakkoseksi monenkin tänään nähdyn asumuksen rinnalla.

Landbon omakotitaloalue muistutti lähinnä asuntomessukohdetta, sen verran tiheään se oli täynnä kaikenkukertavia pakettitaloratkaisuja. Kakofonista vaikutelmaa eivät parantaneet myöskään omakotitaloalueelle rakennetut kaupungin alueella olevat yksittäiset vieraspysäköintipaikat. Pieni yksityiskohta mutta varmasti jotain josta vielä keskustellaan ja paljon.

Ennenkaikkea liitosalueen ongelmana on kuitenkin metsä: sitä on paljon ja osa siitä on luonnonarvoiltaan joko muutoin arvokasta tai jopa luonnonsuojelualuetta. Sipoonkorven osalta luonnonarvot on helppo niidenkin tunnistaa jotka niin eivät metsästä mitään ymmärrä, mutta muilta osin olen hieman huolissani. Itse näen, että metroradan vieminen itään jo rakentamisvaiheessa (kuten esim. Köpenhaminassa) olisi tässä kohtaa perusteltua ja olisi mahdollista rahoittaa radanvarsitonttien myyntituotolla. Tiheän radanvarsirakentamisen etuna olisi myös se, ettei metsää jouduttaisi kaatamaan aivan luonnonsuojelualueen rajaan asti vaan puskurivyöhykkeitä voitaisiin oikeasti jättää järjellisessä määrin.

Bongasin myös yhden rähjäisen tossun ja pari hassua kylttiä:

Ei kommentteja »

Päivähoitoa Rastilassa

Helsinki – 9. mayta 2008

Kävin eilen rastilassa tuttavani kanssa ja samalla reissulla minulle näytettiin ostarin vieressä olevan päiväkoti Korallin pihaa. Useammat henkilöt kertoivat päiväkoti-ikäisten löytäneen ja käsitelleen pihaan heitettyjä huumepiikkejä, että pihassa on jatkuvasti tupakantumppeja ja että kapakasta tulijat käyvät joka ilta aidan läpi kuseskelemassa tarhan pihaan. Pahoittelen jos tämä nyt kuulostaa raflaavalta, mutta oikeasti kävimme paikalla noin kuuden aikaan illalla jolloin tarha oli ollut vain tunnin verran kiinni. Tältä näytti:

rastila.jpg

rastila_1.jpg

rastila_3.jpg

rastila_2.jpg

rastila_4.jpg

* Pahoittelen kuvien laatua, mukanani oli vain kännykkä

Tarhan leikkivälineet ovat joko rikkinäisiä tai puutteellisia. Hiekkalaatikossa ei juurikaan ole hiekkaa. Sadesäällä viereisen rinteen puolelta valuu pihaan mutaa. Tupakannatsoja oli aivan joka paikassa.

En edes pysty sanoin ilmaisemaan kuinka vihaiseksi ja surulliseksi tulen kun ajattelen, että pienimmät ja heikoimmat joutuvat viettämään päivänsä näissä olosuhteissa. Ja että asiaan ei olla puututtu vaikka siitä on kuulemani mukaan useistakin yhteyksistä oltu yhteydessä kaupungille.

Edit: olen lähettänyt asiasta viestin sekä sosiaalilautakunnan jäsenille että sosiaalivirastoon johtaja Satu Järvenkallakselle. Lisäksi olin yhteydessä myös terveystarkastajaan.

Edit: 27.5 Muokkaus: Saamani informaation perusteella alunperin luulin että kyseessä on päiväkoti Merirasti. Olen saanut oikaisun että kyseessä on pk. Korallin _väliaikaiset_ tilat. Pahoittelen väärän pk:n nimen julkistamista, kyseessä oli alueen asukkailta tullut väärä nimi tarhalle.

Nyt olen tänään useammalta taholta kuullut kyseessä olevan väliaikaisen tilanteen. Siitäkin huolimatta tilojen ON oltava mielestäni asianmukaiset ja päiväkotikäyttöön soveltuvat. Itse perusongelma on edelleen mielestäni se, että päiväkodin piha EI voi olla täynnä huumepiikkejä ja tupakannatsoja. Päiväkodin henkilökunnalla on riittämiin töitä lasten hoidossa joten pihan siivoukseen on sitten satsattava enemmän koska piha jatkuvasti ja toistuvasti on lapsille vaarallisten aineiden kuormittama.

1 kommentti »

Rakennusviraston organisaation hajoittaminen olisi kallis virhe

Yleisten töiden lautakunta – 25. aprilta 2008

Eilisessä YTLK:n kokouksessa käsittelimme muiden asioiden ohessa rakennusviraston kaavailtua organisaatiomuutosta.

Asiaa on veivattu tässä vuoden verran. Aloite rakennusviraston hajoittamiseen on lähtenyt viraston ulkopuolelta ja kokoajan on vaikuttanut siltä, että organisaatiomuutosta ajetaan läpi lähinnä organisaatiomuutoksen vuoksi. Alunperin piti selvittää kahden eri organisaatiomallin, nk. rakennuspalvelu-organisaation ja nykyisen voimia ja heikkouksia. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, vaan organisaatiomuutosta on ajattu läpi tutkimalla vain organisaatiomuutoksen etuja asiasta tehdyissä selvityksissä. Nykyorganisaation sisäisiä kehitystoimia ja muutosprojekteja ei myöskään ole selvityksissä huomioitu lainkaan.

Lautakunta on yksimielisesti sitä mieltä, että organisaatiomuutosta ei tulisi tehdä. Mikään dokumentti, julkinen tai luottamuksellinen, mitä asiassa olen itse nähnyt ei sisällä organisaatiomuutokselle riittäviä perusteita. Rakennusviraston hajoittamista perustellaan taloudellisella ja toiminnallisella hyödyllä. Molemmat hyödyt perustuvat parin viikon pikakonsultoinnin tuloksiin, jossa konsultti mutu-tuntumaan perustuvin säästöpotentiaaliprosentein, jo nykyorganisaatiossakin mahdollista (ja käynnistettyä!) tukikohtien yhdistämistä ja luonnollista eläköitymisprosessia käyttäen sai aikaiseksi noin 700 000 euron vuosisäästön 186 miljoonan euron vuosibudjetilla toimivaan virastoon.

Konsultin kirjoitus- ja laskuvirheitä vilisevän business case- analyysin viimeinen kappale on melko paljastava. Se kuuluu näin:

“Taloudelliset vaikutukset voivat merkittävästi poikeata arviosta. Mahdolliseen kustannussäästöön vaikuttavat toimintakulttuuri ja kustannustietoisuus eri Yksiköissä.”

Ja varmasti poikkeaisivatkin, koska kyseisessä “selvityksessä” ei lainkaan arvioitu organisaatiomuutoksen kerta- eikä kestokustannuksia. Lautakunta antoi virastolle tehtäväksi arvioida muutoskustannuksia ja varovaisestikin arvioiden vuositasolla niitä organisaatiomuutoksen seurauksena tulisi toista miljoonaa. Jo organisaation hajottamiseen liittyy käytännön ongelmia: oletetussa aikataulussa atk-järjestelmien rakentaminen uudelle organisaatiolle on mahdotonta. ATK-järjestelmän uusiminen maksaisi kertakustannuksina noin miljoona euroa ja vuosittain arviolta 100 000 lisää lisenssimaksuina. Mikäli virasto hajotetaan, myös uusi virasto tarvitsee henkilökuntaa hallintoon ja lakisääteisiin toimiin kuten työsuojelupäälliköksi yms. (noin 10-15 henkeä, 500-700 000 euroa vuosi). Lisäksi tilaajapuolelle tarvittaisiin joko omaa henkilökuntaa lisää kymmenkunta miestä tai sitten tilauksia pitäisi teettää konsulteilla, tämäkin tuottaisi kaupungille varovastikin arvioiden noin 0,5 miljoonan vuosilisäkustannukset.

Suurimmat säästöt organisaatiouudistuksen tueksi tilatussa konsulttiselvityksessä on laskettu tulemaan henkilökunnan luonnollisen eläkepoistuman kautta. Konsulttiselvityksen mukaan vuoteen 2012 mennessä saataisiin vähennettyä henkilökuntaa 5,2%. Kun päällekkäistä työtä esim. geoteknisellä tai satamalla joita viraston ympäristötuotantoon ja tekniikkaan uudessa organisaatiossa oltaisiin yhdistämässä ei juurikaan ole, säästöjen perusteena on todennäköisesti käytetty sekä henkilökunnan ikärakennetta että myös tässä konsulttiselvityksessä yleistä 5%:n sääntöä joka - kuten jo sanoin - on hatusta heitetty numero. Kyseessä on kuitenkin rakennusalan ammattihenkilöstö, eikä kaikki rakentaminen todellakaan ole samanlaista: muurari ei voi hoitaa oman työn ohella siltainsinöörin toimia eikä arkkitehdillä ole kalliorakentamisen erikoisosaamista. Infran on pyörittävä ja jonkun täytyy hoitaa työt senkin jälkeen, kun suuret ikäpolvet siirtyvät ansaituille vapaille.

Toiminnallisesti rakennusviraston hajottaminen huonontaisi ainakinasiakaspalvelua sekä melko oletettavasti hidastaisi rakentamista ja huonontaisi sen laatua.

Yksi harhaluulo vielä pitää oikaista rakennusviraston osalta. Monesti tuntuu että rakennusviraston toiminta käsitetään sellaisena, jossa rakennusvirasto tekee omana työnään suurimman osan töistä: Tämä ei alkuunkaan pidä paikkansa. Suoraa esityslistatekstiä siteeraten:

“HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon omajohtoisessa tuotannossa on yhteensä noin 186 milj. euron liikevaihdosta hankintojen ja aliurakoiden osuus yli 100 milj. euroa vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan.
Rakennusviraston toimintalinjana on jo pidemmän ajan ollut se, että HKR- Ympäristötuotannon osuus sekä uudisrakentamisessa että ylläpidon töissä on pidetty vakiona.”

En näe tässä organisaatiomuutoksessa sen paremmin taloudellisia enkä toiminnallisia perusteita. Laki ei vaadi tilaaja-tuottajamallin toimintojen erillisyyttä eri virastoihin, mutta se vaatii että tilaajan ja tuottajan roolit eivät mene päällekkäin henkilötasolla. Tämä on rakennusviraston toiminnassa jo nyt eriytetty.

Ei kommentteja »

Asuntopoliittinen keskustelutilaisuus

Uncategorized – 25. aprilta 2008

Asuntopoliittinen keskustelutilaisuus

Mitä tehdä, kun asumisen hinta ja
maksukyky eivät kohtaa?

Tervetuloa Helsingin kaupungin vuokraasukkaiden
yhdistys ry:n
(www.hkvy.fi) järjestämään asuntopoliittiseen
keskustelutilaisuuteen 26.4.2008 klo 14–16.00
Hermannin kerholle, Hämeentie 67.

Mukana keskustelemassa ovat mm.

• Kauko Koskinen, KOK • Tarja Kantola, SDP
• Pekka Saarnio, Vas • Pörrö Sahlberg, Vihreät
• Lasse Liemola, RKP • Kärmeranta Jussi, KD
• Yrjö Hakanen SKP • Asmo Koste, Allianssi ry
• Puheenjohtajana Pia Parkkonen, HKVY ry
Allekirjoita adressi

http://www.adressit.com/kohtuuhinta

Mihin konkreettisiin toimiin valtio ja kaupunki
ryhtyvät tilanteessa, missä matalapalkka-alojen
työntekijöiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten
asumisen hinta on ylittänyt maksukyvyn?

Ei kommentteja »

Hyvin menee kuitenkin

Mediakatsaus – 29. marchta 2008

Vanhasen torstainen puuskahdus median tavasta nostaa yhteiskunnan huonovointisuutta esille on suututtanut tässä jo pari päivää oikein kunnolla. Vanhanen sanoi Hesarin mukaan näin:

Median tapa osoittaa jonkin ihmisryhmän huonovointisuus tilastoista vie huomion pois siitä seikasta, että tutkimusten mukaan ihmisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Suuren suomalaisen enemmistön tilanne on parantunut

En voisi olla juurikaan eri mieltä itse asiasta. Ensinäkään pääministerin asia ei ole päättää mitä media kirjoittaa - siitäkään huolimatta että vapaa media on viimeaikoina ollut kiinnostunut lähinnä poliittisten miespäättäjien seksielämästä. Törppöjä häiriköitä on aina ollut politiikassa. Ymmärrän, että tulee yllätyksenä tilanne jossa sen koommin media eivätkä kaikki poliitikotkaan enää sanattomasta sopimuksesta suojele törttöilyyn ja vonkaamiseen taipuvaisia vallanpitäjiä. Maan tapahan on ollut hyssytellä tämä ilmiö olemattomiin.

Se, että media tuo esiin huonovointisten tilannetta on omiaan myös tuomaan sitä päättäjien tietoisuuteen. Jo kuntapuolella huomaa, että virka- ja luottamusmiehille on liiankin usein tärkeämpää mitä mielipidekirjoituspalstoilla kirjoitetaan kuin se, mitä luottamustoimissa päätetään.

Tuloerojen kasvun myötä joidenkin ihmisryhmien taloudellinen tilanne on toki parantunut, mutta samaan aikaan kroonistunut köyhyys koskettaa kasvavaa osaa kansaa. Ne jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti. Miksi siitä pitäisi vaieta? Jotta kukaan ei syyllistyisi omasta hyvinvoinnista? Jotta ongelmia ei tarvitsisi korjata?

Yhteiskunta jossa ei voida keskustella todellisuudesta on yhteiskunta, jossa en halua elää. Sananvapauden olemus on nimenomaan se, että media ilman valtiollisia tarkastuksia saa puhua siitä mistä haluaa. Media ei valehtele kertoessaan yksittäisten ihmisten pahoinvoinnista. Se on totta silloinkin kun se ei ole enemmistön totuus. Yhteiskunnan hyvinvointia ei voida mitata vain bruttokansantuotteella tai enemmistön palkkatuloilla.

Minusta näyttää siltä, että valtion ylin johto on enemmänkin huolissaan siitä, että kansalaiset saavat nykyään liikaa tietoa hyvinvointikoneiston ongelmista. Iso osa poliittista valtaa on mielikuvapolitiikka - ja se pitkälti perustuu kollektiiviseen uskomukseen siitä, että homma olisi jonkun hanskassa ja että kaikki mahdollinen mitä kansalaisten eteen voidaan tehdä myös tehdään. Näinhän todellisuudessa ei ole - ei ole systeemiä joka ei rattaisiinsa polkisi myös joitain ihmisryhmiä. Mediassa olevat ongelmat koetaan ongelmiksi pitkälti sen vuoksi, että poliittisen päätöksenteon hitaus estää niihin puuttumista nopealla aikataululla.

Lopuksi Vanhanen nuhtelee kansalaisia sanomalla “Esimerkiksi oman elämänsä taloudelliset riskit kannattaa mitoittaa realistisesti oman maksukykynsä mukaan.” En esimerkiksi usko että Stora Enson työntekijöillä oli mitään realistisia keinoja varautua kannattavan tehtaan lopettamiseen ja henkilökohtaiseen konkurssiin. Toisin kuin Vanhanen implikoi, tutkimusten mukaan lähes poikkeuksetta suurten taloudellisten vaikeuksien takana on yllättävä työttömyys, ei suinkaan leväperäinen elämä.

1 kommentti »

Susi lammasten vaatteissa?

Tietoyhteiskunta – 29. februaryta 2008

Samanaikaisesti kun valtiovalta puolitti lasten seksuaaliseen hyväksikäytön tutkimiseen suunnatut määrärahat se myös tuottaa koostetusti täsmällistä tietoa siitä, mistä lapsipornoa voi netissä löytää. KRP:n tiedotteen mukaan listaa ollaan nyt tarkentamassa täsmällisesti niihin sivuihin, joilta lapsipornoa löytyy. KRP on nyt lehdissä myöntänyt sensuurilistalle joutuneen vääriä sivuja ja lisäksi pyytänyt ottamaan yhteyttä jos kokee joidenkin sivujen joutuneen sensuurin kohteeksi väärin. Mielestäni tämä nimenomaan lisää entisestään kiinnostusta poliisin sensuroimiin sivuihin. Estettyjen sivujen listauksen löytäminen muutoinkin kuin valmiiksi koostetuista listoista vaatii vain keskinkertaista tietokoneosaamista. Mirrorin lisäksi mm. maailman suosituin hakupalvelu Google tallettaa sivuista kopioita välimuistiinsa.

Olen itse muutaman kerran ilmoittanut joko KRP:lle tai nettivihjeeseen lapsipornosta netissä. Olen olettanut, että viranomaiset ryhtyvät toimiin siitäkin huolimatta, että sivu tai sivusto sijaitsee ulkomailla koska olen luottanut julkisuudessa kerrottuun väitteeseen että meillä toimitaan vahvassa kansainvälisessä yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa. Nyt keskusrikospoliisin tiedotteessa kuitenkin todetaan seuraavasti:

Onko_poliisi_yhteydessä sivustojen ylläpitäjään estotoimien yhteydessä

Automaattisesti sivustojen ylläpitäjään ei olla yhteydessä, eikä tämä ole edes aina mahdollista. Todellinen sivustojen sisällön tuottaja on yleensä viranomaisille tuntematon eikä ole se yhtiö, joka ylläpitää sitä palvelinta, jossa sivusto sijaitsee.

Teettekö mitään varmistaaksenne, että suodatettuja sivuja kohtaan on myös aloitettu oikeustoimet tai että niistä on luovuttu?

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista ei edellytä, että lapsipornografiasivustojen ylläpitäjästä on myös tehty rikosilmoitus Suomessa tai muualla. Rikosoikeuden soveltamisen alueperiaatteen mukaisesti sillä valtiolla, jonka alueella rikos on tehty, on valta päättää teon rikosoikeudellisista seuraamuksista. Mikäli sivustojen todellinen ylläpitäjä onnistutaan tunnistamaan, jää mahdollinen rikostutkinta, syytetoimet ja tuomioistuinkäsittely siten asianomaisen maan viranomaisten tehtäväksi.

Onko nettivihjeen antamisessa enää mitään mieltä jos poliisi itse suhtautuu lapsipornoon ja siitä ilmoittamiseen kunkin maan viranomaisille ja palveluntarjoajalle näin väliinpitämättömästi?

Haluan edelleen uskoa siihen, että eduskunta haluaisi edistää lastensuojelua ja vähentää lapsipornoa, enkä haluaisi uskoa, että asia on se, miltä se näyttää. Mutta vaikeaa se on. Tämä on yksi niistä syistä miksi itse olen ollut mukana järjestelemässä mielenosoitusta Internet- sensuuria vastaan.

Ei kommentteja »

Autokohtaisista pysäköintimittareista päätös

Yleisten töiden lautakunta – 28. februaryta 2008

Yleisten töiden lautakunnassa oli tänään uudelleen käsittelyssä jo aiemmin kommentoimani Comet- pysäköintimittarin asia. Äänestimme asian palauttamisesta sopimuksen uudelleen muotoilua varten ja hävisimme sen 2-6. Lautakunnan enemmistö (6-2) hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Jätin itse pöytäkirjaan seuraavan eriävän mielipiteen:

Katson, että sopimusta Comet pysäköintilaitteesta ei voida solmia näillä ehdoilla. Katson, että yrityksen kanssa pitäisi solmia vain vuoden sopimus jota jatkettaessa laitteiden- ja palvelumaksujen hinnat voitaisiin tarkistaa. Päätösehdotuksessa esitetty neljän vuoden sopimus on ajallisesti liian pitkä.

Pysäköintimaksujen- ja laitteiden hinnoittelun antaminen vapaasti yrityksen päätettäväksi ei mielestäni ole kaupungin yleisten toimintatapojen mukaista. Ulkoistettaessa kaupungin palveluja yrityksille kaupungin tulisi solmia sopimus palveluista ja määritellä palveluiden hinta kaupunkilaisille.

Nyt esitellyn Comet- pysäköintilaitteen käyttö tulee noin 23% kalliimmaksi autokohtaista mittaria aiemmin käyttäneille. Katson, että myös hinnankorotus tässä yhteydessä on korkea, johtuen pääasiallisesti yritykselle luvatusta asiakkailta perittävästä 10% provisiosta kaikesta pysäköintiin ladatusta rahasta. Lisäksi kaupunki on sitoutunut maksamaan yrityksen puolesta pankkien ja luottokunnan provisiot (noin 1-1,5% maksuliikenteestä).

Ei kommentteja »

Rautalankamalli nettisensuurin teknisistä ongelmista

Tietoyhteiskunta – 25. februaryta 2008

Olen varsin samaa mieltä Jyrki J. Kasvin kanssa siitä, että poliitikot eivät TODELLAKAAN tiedä mistä puhuvat kun puhuvat nettisensuurista. Kun asia esitellään ihmisille joiden uusmediataidot ovat “vähän jotain tekstinkäsittelyohjelman alleviivausta enemmän” mutta “vähemmän kuin oman blogin ulkoasun säätämiseen vaaditaan”, ei liene ihme että päättäjät ovat keskimäärin täysin hukassa argumentoinnissaan.

Itse kuvittelen poliitikoilla olevan vakaa tarkoitus ja uskomus siitä, että tämä keino toimisi lapsipornon suhteen - käytetäähän keinoa muissakin maissa jolloin “joku jossain muualla varmaan tietää mitä tekee”. Tietotekniset osaajat ovat puhuneet lain ongelmista usein liiankin teknisin sanakääntein. Äänestystilanteessa uskottavin esitys on monesti se, joka on tarpeeksi pelkistetty ja kärjistetty jotta se mahtuu tekstiviestiin.

Itse äänestys sensuurilistoista tuli ymmärretyksi muodossa “äänestämme nyt lapsipornon puolesta tai sitä vastaan”. Laki hyväksyttiin, mutta se ei tekstinsä mukaan anna oikeutta sensuroida kotimaisia sivuja. *Listaa on lehtitietojen mukaan käytetty sensuroimaan mm. suomalaista internetaktivistia, kuulolaitefirmaa, soitinkauppaa, nukkekotikauppaa ja homoseksuaalisia keskusteluja. Asian noustua julkisuuteen ja Effin tehtyä kantelunsa viestintäministeri Lindenin mielestä asiasta ei tulisi keskustella ja lakia tulisi muuttaa sallimaan pakkosensuuri.

*Hyvän hallintotavan mukaan vaikka itse lista ja päätös olisikin salainen, päätöksen tekijöiden tulisi olla julkisia. En mistään löydä tietoa siitä, keiden päätöksellä estolistalle lisätään sivujen osoitteita.

Lindenin häpeäksi on sanottava, että laki ja siitä aiheutunut keskustelu on ainoastaan helpottanut lapsipornon löytymistä ja lisännyt kansalaisten epäluottamusta sekä eduskuntaa että oikeuslaitosta kohtaan. Toisaalta keskustelu tuntuu junnaavan paikoillaan pitkälti siksi, että useat tuntuvat edelleen olevan täysin pihalla siitä mistä itseasiassa keskustellaan. Tämän vuoksi ajattelin nyt vedellä mutkia suoraksi ja esittää kuva-esimerkein mistä teknisesti on kyse. Tämä on karkeasti yksinkertaistettu malli mutta yksinkertaisuutta nyt nimenomaan kaivataan.

Oletetaanpa että eräässä Ungabungamaan Hölömölö-kaupungissa osoitteessa Kotikatu 6 A 53 sijaitsee lapsipornosivu:

sensuuri1.jpg

Tämän sivuston osoite internetissä voisi olla vaikkapa *www.pahaalapsipornoa.com/USER/lapsipornosivu.html

Tutkitaanpa osoitetta tarkemmin ja verrataan sitä tälläkertaa katuosoitteeseen:

Termi Esimerkki Termi Esimerkki
Osoitepalvelu Puhelinyhtiön numeropalvelu Hakukone www.google.com
Katuosoite Kotikatu 6 Domain nimi www.pahaalapsipornoa.com
Rapun osoite A Hakemiston osoite /USER/
Asunto 53 Sivun osoite lapsipornosivu.htm

(* tätä kirjoittaessa domainia ei ole, mutta eiköhän joku vääräleuka sen rekisteröi ennenpitkää)

Pysyivätkö kaikki vielä mukana? Oletan että eivät, joten otetaan uusiksi kuvien kera se, mitä sensuurilistat sensuroivat ihan havainnollisten kuvien kera:


lue lisää »

8 kommenttia »

Pörrö Sahlberg on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Log in